Katso myös: junkkari

Erisnimi

muokkaa

Junkkari (6)

  1. suomalainen sukunimi

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi Junkkari Junkkarit
genetiivi Junkkarin Junkkarien
Junkkareiden
Junkkareitten
partitiivi Junkkaria Junkkareita
Junkkareja
akkusatiivi Junkkari;
Junkkarin
Junkkarit
sisäpaikallissijat
inessiivi Junkkarissa Junkkareissa
elatiivi Junkkarista Junkkareista
illatiivi Junkkariin Junkkareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi Junkkarilla Junkkareilla
ablatiivi Junkkarilta Junkkareilta
allatiivi Junkkarille Junkkareille
muut sijamuodot
essiivi Junkkarina Junkkareina
translatiivi Junkkariksi Junkkareiksi
abessiivi Junkkaritta Junkkareitta
instruktiivi Junkkarein
komitatiivi Junkkareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo Junkkari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Osa nimistä perustuu saksalaiseen sukunimeen Junker tai sanaan junker, junckar ’nuori herra’. Osa taas on peräisin pakanallisen jumalolennon nimen sisältävistä luontonimistä.[1]

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.