Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

keltuainen (38)

  1. munan keltainen osa, joka toimii kehittyvän alkion ravintona

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkelt̪uˌɑinen/
  • tavutus: kel‧tu‧ai‧nen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi keltuainen keltuaiset
genetiivi keltuaisen keltuaisten
keltuaisien
partitiivi keltuaista keltuaisia
akkusatiivi keltuainen;
keltuaisen
keltuaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi keltuaisessa keltuaisissa
elatiivi keltuaisesta keltuaisista
illatiivi keltuaiseen keltuaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi keltuaisella keltuaisilla
ablatiivi keltuaiselta keltuaisilta
allatiivi keltuaiselle keltuaisille
muut sijamuodot
essiivi keltuaisena
(keltuaisna)
keltuaisina
translatiivi keltuaiseksi keltuaisiksi
abessiivi keltuaisetta keltuaisitta
instruktiivi keltuaisin
komitatiivi keltuaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo keltuaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
keltuais-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa