nasutus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanasutus (39)
- nasuttaminen, lukion initiaatiorituaali, nasujaisissa tapahtuva uusien lukiolaisten rituaalimainen kiusaaminen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nasutus | nasutukset |
genetiivi | nasutuksen | nasutusten nasutuksien |
partitiivi | nasutusta | nasutuksia |
akkusatiivi | nasutus; nasutuksen |
nasutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nasutuksessa | nasutuksissa |
elatiivi | nasutuksesta | nasutuksista |
illatiivi | nasutukseen | nasutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nasutuksella | nasutuksilla |
ablatiivi | nasutukselta | nasutuksilta |
allatiivi | nasutukselle | nasutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nasutuksena | nasutuksina |
translatiivi | nasutukseksi | nasutuksiksi |
abessiivi | nasutuksetta | nasutuksitta |
instruktiivi | – | nasutuksin |
komitatiivi | – | nasutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nasutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nasutus- |
Käännökset
muokkaa1. lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden rituaalimainen kiusaaminen
Ks. mopotus |
Latina
muokkaaAdjektiivi
muokkaanāsūtus m., nāsūta f., nāsūtum n. (taivutus[luo])
- suurinenäinen
- (kuvaannollisesti) satiirinen, viisas, nokkela