hoituri
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahoituri (6)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hoituri | hoiturit |
genetiivi | hoiturin | hoiturien hoitureiden hoitureitten |
partitiivi | hoituria | hoitureita hoitureja |
akkusatiivi | hoituri; hoiturin |
hoiturit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hoiturissa | hoitureissa |
elatiivi | hoiturista | hoitureista |
illatiivi | hoituriin | hoitureihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hoiturilla | hoitureilla |
ablatiivi | hoiturilta | hoitureilta |
allatiivi | hoiturille | hoitureille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hoiturina | hoitureina |
translatiivi | hoituriksi | hoitureiksi |
abessiivi | hoituritta | hoitureitta |
instruktiivi | – | hoiturein |
komitatiivi | – | hoitureine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hoituri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- hoituri Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 756 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa