abnormius
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaabnormius (40)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑbnorˌmius/ tai /ˈɑbnormiu̯s/
- tavutus: ab‧nor‧mi‧us / ab‧nor‧mius
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | abnormius | abnormiudet |
| genetiivi | abnormiuden | abnormiuksien |
| partitiivi | abnormiutta | abnormiuksia |
| akkusatiivi | abnormius; abnormiuden |
abnormiudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | abnormiudessa | abnormiuksissa |
| elatiivi | abnormiudesta | abnormiuksista |
| illatiivi | abnormiuteen | abnormiuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | abnormiudella | abnormiuksilla |
| ablatiivi | abnormiudelta | abnormiuksilta |
| allatiivi | abnormiudelle | abnormiuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | abnormiutena | abnormiuksina |
| translatiivi | abnormiudeksi | abnormiuksiksi |
| abessiivi | abnormiudetta | abnormiuksitta |
| instruktiivi | – | abnormiuksin |
| komitatiivi | – | abnormiuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | abnormiude- | |
| vahva vartalo | abnormiute- | |
| konsonantti- vartalo |
abnormiut- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. abnormiteetti, poikkeavaisuus, viallisuus, sairaalloisuus
|
Aiheesta muualla
muokkaa- abnormius Kielitoimiston sanakirjassa
Lähteet
muokkaa- Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanalista v. 1. (taivutustyyppi = 40)