poikkeava

Suomi

Adjektiivi

poikkeava (10) (komparatiivi poikkeavampi, superlatiivi poikkeavin) (taivutus [luo])

1. sellainen, joka eroaa tavanomaisesta, erilainen

   joulukuun poikkeavat aukioloajat

   Poikkeaviksi jätevesiksi kutsutaan teollisuusjätevesiä ja muita viemäriverkkoon johdettavia jätevesiä, jotka poikkeavat normaalista asumajätevedestä.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpoi̯kːeˌɑʋɑ/
• tavutus: poik‧ke‧a‧va

Käännökset

1. adjektiivi

englanti: abnormal, deviant, divergent, anomalous hollanti: abnormaal indonesia: abnormal

kreikka: ανώμαλος ruotsi: avvikande, abnorm saksa: abnorm

Liittyvät sanat

Johdokset

• adverbit: poikkeavasti
• substantiivit: poikkeavuus

Vastakohta

• normaali

Substantiivi

poikkeava (10)

1. henkisesti poikkeava henkilö; perverssi

Liittyvät sanat

• epänormaali, poiketa, norminvastainen

Verbi

poikkeava

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä poiketa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	poikkeava	poikkeavat
genetiivi	poikkeavan	poikkeavien (poikkeavain)
partitiivi	poikkeavaa	poikkeavia
akkusatiivi	poikkeava; poikkeavan	poikkeavat
sisäpaikallissijat
inessiivi	poikkeavassa	poikkeavissa
elatiivi	poikkeavasta	poikkeavista
illatiivi	poikkeavaan	poikkeaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	poikkeavalla	poikkeavilla
ablatiivi	poikkeavalta	poikkeavilta
allatiivi	poikkeavalle	poikkeaville
muut sijamuodot
essiivi	poikkeavana	poikkeavina
translatiivi	poikkeavaksi	poikkeaviksi
abessiivi	poikkeavatta	poikkeavitta
instruktiivi	–	poikkeavin
komitatiivi	–	poikkeavine