adpositio
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
adpositio (3)
- (kielitiede) suhdesana, prepositioiden ja postpositioiden yläkäsite, jolla voidaan ilmaista sitä, että sana toimii yhtä hyvin prepositiona kuin postpositiona. Esimerkiksi ”ennen talvea” tai ”talvea ennen”.
- Tässä teoksessa adpositio on pyritty nimeämään prepositioksi tai postpositioksi silloin kun sitä ei käytetä molempina.
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | adpositio | adpositiot |
genetiivi | adposition | adpositioiden adpositioitten |
partitiivi | adpositiota | adpositioita |
akkusatiivi | adpositio; adposition |
adpositiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | adpositiossa | adpositioissa |
elatiivi | adpositiosta | adpositioista |
illatiivi | adpositioon | adpositioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | adpositiolla | adpositioilla |
ablatiivi | adpositiolta | adpositioilta |
allatiivi | adpositiolle | adpositioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | adpositiona | adpositioina |
translatiivi | adpositioksi | adpositioiksi |
abessiivi | adpositiotta | adpositioitta |
instruktiivi | – | adpositioin |
komitatiivi | – | adpositioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | adpositio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. prepositioiden ja postpositioiden yläkäsite
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Alakäsitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- adpositio Tieteen termipankissa