prepositio
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaprepositio (3)
- (kielitiede) ennen nominaalista päälausekettaan tuleva suhdesana, esim. ennen (vrt. postpositio)
- Ennen talvea on syksy.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | prepositio | prepositiot |
genetiivi | preposition | prepositioiden prepositioitten |
partitiivi | prepositiota | prepositioita |
akkusatiivi | prepositio; preposition |
prepositiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | prepositiossa | prepositioissa |
elatiivi | prepositiosta | prepositioista |
illatiivi | prepositioon | prepositioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | prepositiolla | prepositioilla |
ablatiivi | prepositiolta | prepositioilta |
allatiivi | prepositiolle | prepositioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | prepositiona | prepositioina |
translatiivi | prepositioksi | prepositioiksi |
abessiivi | prepositiotta | prepositioitta |
instruktiivi | – | prepositioin |
komitatiivi | – | prepositioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | prepositio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. ennen nominaalista päälausekettaan tuleva suhdesana, esim. ennen (vrt. postpositio)
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- prepositio Kielitoimiston sanakirjassa
- prepositio Tieteen termipankissa