ahdistuneisuus

Katso artikkeli Ahdistus (tunne) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Ahdistuneisuus

ahdistuneisuus (40)

(psykologia) tunnetila, jossa ihminen tai eläin on itseensä lukkiutuneena ja haluaisi tilasta pois, mutta ei tunne pääsevänsä ulkoisista tai psykoottisista syistä
(psykiatria) ahdistuneisuushäiriö

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ahdistuneisuus	ahdistuneisuudet
genetiivi	ahdistuneisuuden	ahdistuneisuuksien
partitiivi	ahdistuneisuutta	ahdistuneisuuksia
akkusatiivi	ahdistuneisuus; ahdistuneisuuden	ahdistuneisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	ahdistuneisuudessa	ahdistuneisuuksissa
elatiivi	ahdistuneisuudesta	ahdistuneisuuksista
illatiivi	ahdistuneisuuteen	ahdistuneisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ahdistuneisuudella	ahdistuneisuuksilla
ablatiivi	ahdistuneisuudelta	ahdistuneisuuksilta
allatiivi	ahdistuneisuudelle	ahdistuneisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	ahdistuneisuutena	ahdistuneisuuksina
translatiivi	ahdistuneisuudeksi	ahdistuneisuuksiksi
abessiivi	ahdistuneisuudetta	ahdistuneisuuksitta
instruktiivi	–	ahdistuneisuuksin
komitatiivi	–	ahdistuneisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	ahdistuneisuude-
vahva vartalo	ahdistuneisuute-
konsonantti- vartalo	ahdistuneisuut-

1. tunnetila, jossa ihminen tai eläin on itseensä lukkiutuneena ja haluaisi tilasta pois

2. ahdistuneisuushäiriö

Ks. ahdistuneisuushäiriö