ahjo
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaahjo (1)
- pajan tulisija, jossa rauta kuumennetaan hehkuvaksi takomista varten
- Ahjossa tapahtuvaa kuumennusta tehostetaan lietsomalla erillisillä palkeilla tai ahjoon liitetyllä lietsolla.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑhjo/
- tavutus: ah‧jo
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ahjo | ahjot |
genetiivi | ahjon | ahjojen |
partitiivi | ahjoa | ahjoja |
akkusatiivi | ahjo; ahjon |
ahjot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ahjossa | ahjoissa |
elatiivi | ahjosta | ahjoista |
illatiivi | ahjoon | ahjoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ahjolla | ahjoilla |
ablatiivi | ahjolta | ahjoilta |
allatiivi | ahjolle | ahjoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ahjona | ahjoina |
translatiivi | ahjoksi | ahjoiksi |
abessiivi | ahjotta | ahjoitta |
instruktiivi | – | ahjoin |
komitatiivi | – | ahjoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ahjo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaavanha germaaninen laina[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaahjohitsaus, ahjomellotus, lieska-ahjo, opinahjo, pääahjo, sysiahjo, tiedonahjo
Aiheesta muualla
muokkaa- ahjo Kielitoimiston sanakirjassa
- ahjo Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Lähteet
muokkaa- Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanalista v. 1. (taivutustyyppi = 1)
Vatja
muokkaaSubstantiivi
muokkaaahjo
Lähteet
muokkaa- Vadja keele sõnaraamat / Eesti Keele Instituut, Tallinn 2013. : Eesti Keele Sihtasutus
- verkossa vadja.pdf
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.