SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

aie (48-D) (monikko aikeet)

  1. aikomus
  2. tarkoitus

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈɑi̯eˣ/, [ˈɑ̝i̯e̞ˣ]
  • tavutus: ai‧e

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aie aikeet
genetiivi aikeen aikeiden
aikeitten
partitiivi aietta aikeita
akkusatiivi aie;
aikeen
aikeet
sisäpaikallissijat
inessiivi aikeessa aikeissa
elatiivi aikeesta aikeista
illatiivi aikeeseen aikeisiin
aikeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi aikeella aikeilla
ablatiivi aikeelta aikeilta
allatiivi aikeelle aikeille
muut sijamuodot
essiivi aikeena aikeina
translatiivi aikeeksi aikeiksi
abessiivi aikeetta aikeitta
instruktiivi aikein
komitatiivi aikeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo aikee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
aiet-

KäännöksetMuokkaa

{{kohta|1|aikomus|

|loppu}}

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • aie Kielitoimiston sanakirjassa

ItaliaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

aie

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta aia

MuinaisranskaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

aie f.

  1. rinnakkaismuoto sanasta aide

LähteetMuokkaa

  • Godefroy, Frédéric: Dictionnaire de l'ancienne langue française et de tous ses dialectes du IXe au XVe siècle (1881): aie

RanskaMuokkaa

VerbiMuokkaa

aie

  1. (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä avoir
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä avoir