allomorfi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaallomorfi (5)
- (kielitiede) morfeemi, jonka merkitys on identtinen toisen, eri lailla kirjoitettavan morfeemin kanssa
- Suomen monikon tunnukset -i ja -t ovat toistensa allomorfeja, koska ne kummatkin ilmaisevat samaa asiaa.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | allomorfi | allomorfit |
genetiivi | allomorfin | allomorfien (allomorfein) |
partitiivi | allomorfia | allomorfeja |
akkusatiivi | allomorfi; allomorfin |
allomorfit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | allomorfissa | allomorfeissa |
elatiivi | allomorfista | allomorfeista |
illatiivi | allomorfiin | allomorfeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | allomorfilla | allomorfeilla |
ablatiivi | allomorfilta | allomorfeilta |
allatiivi | allomorfille | allomorfeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | allomorfina | allomorfeina |
translatiivi | allomorfiksi | allomorfeiksi |
abessiivi | allomorfitta | allomorfeitta |
instruktiivi | – | allomorfein |
komitatiivi | – | allomorfeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | allomorfi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- allomorfi Tieteen termipankissa