Wikipedia
Katso artikkeli Altistus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

altistus (39)

  1. altistaminen
  2. altistuminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɑlt̪ist̪us/
  • tavutus: al‧tis‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi altistus altistukset
genetiivi altistuksen altistusten
altistuksien
partitiivi altistusta altistuksia
akkusatiivi altistus;
altistuksen
altistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi altistuksessa altistuksissa
elatiivi altistuksesta altistuksista
illatiivi altistukseen altistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi altistuksella altistuksilla
ablatiivi altistukselta altistuksilta
allatiivi altistukselle altistuksille
muut sijamuodot
essiivi altistuksena altistuksina
translatiivi altistukseksi altistuksiksi
abessiivi altistuksetta altistuksitta
instruktiivi altistuksin
komitatiivi altistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo altistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
altistus-

Etymologia

muokkaa

verbi altistaa + johdin -us tai verbi altistua + johdin -s

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

altistusaika, altistuskoe

Aiheesta muualla

muokkaa