Wikipedia
Katso artikkeli Ambra Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
[1] Ambraa

Substantiivi

muokkaa

ambra (9)[1]

  1. kaskelotin suolistosta peräisin oleva hyvänhajuinen erite, jota on käytetty hajuvesien raaka-aineena
  2. keltainen ambrameripihka

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɑmbrɑ/
  • tavutus: amb‧ra

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ambra ambrat
genetiivi ambran ambrojen
(ambrain)
partitiivi ambraa ambroja
akkusatiivi ambra;
ambran
ambrat
sisäpaikallissijat
inessiivi ambrassa ambroissa
elatiivi ambrasta ambroista
illatiivi ambraan ambroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ambralla ambroilla
ablatiivi ambralta ambroilta
allatiivi ambralle ambroille
muut sijamuodot
essiivi ambrana ambroina
translatiivi ambraksi ambroiksi
abessiivi ambratta ambroitta
instruktiivi ambroin
komitatiivi ambroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ambra-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

keskiajan latinan ambar < kreikan ámbar < arabian sanasta عَنْبَر (ʿanbar). Sanalla oli molemmat merkitykset jo arabiassa.[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ambra Kielitoimiston sanakirjassa
  • ambra Tieteen termipankissa

Italia

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

ambra m.

  1. meripihka

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9
  2. Lauri Hakulinen: Eräistä meripihkan nimityksistä. Virittäjä, 1962, nro 3. Artikkelin verkkoversio.