Substantiivi

muokkaa

myski (5)[1]

  1. eläinkunnasta, kuten myskihirven ihopussin rauhasten eritteenä saatava hajuaine, jota käytetään hajuvesiteollisuudessa. Myskiä tuotetaan myös synteettisesti

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈmyski/
  • tavutus: mys‧ki

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi myski myskit
genetiivi myskin myskien
(myskein)
partitiivi myskiä myskejä
akkusatiivi myski;
myskin
myskit
sisäpaikallissijat
inessiivi myskissä myskeissä
elatiivi myskistä myskeistä
illatiivi myskiin myskeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi myskillä myskeillä
ablatiivi myskiltä myskeiltä
allatiivi myskille myskeille
muut sijamuodot
essiivi myskinä myskeinä
translatiivi myskiksi myskeiksi
abessiivi myskittä myskeittä
instruktiivi myskein
komitatiivi myskeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo myski-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

< ruotsi << persia[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • myski Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
  2. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 379. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.