ammonium
Katso myös: Ammonium |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaammonium (5)
- (kemia) ammoniumioni, ammoniakin kationi NH4+
- (kemia) sen yhdiste
- Ammoniumsuolojen myrkyllisyys on erittäin vähäistä, mutta suurina pitoisuuksina se voi aiheuttaa veteen pistävää hajua tai makua. Ammoniumin esiintyminen vedessä viittaa tavallisesti eläinperäiseen tai likavesistä johtuvaan saastumiseen tai pohjaveden hapettomuuteen.[1]
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ammonium- | ammoniumit |
genetiivi | ammoniumin | ammoniumien (ammoniumein) |
partitiivi | ammoniumia | ammoniumeja |
akkusatiivi | ammonium-; ammoniumin |
ammoniumit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ammoniumissa | ammoniumeissa |
elatiivi | ammoniumista | ammoniumeista |
illatiivi | ammoniumiin | ammoniumeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ammoniumilla | ammoniumeilla |
ablatiivi | ammoniumilta | ammoniumeilta |
allatiivi | ammoniumille | ammoniumeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ammoniumina | ammoniumeina |
translatiivi | ammoniumiksi | ammoniumeiksi |
abessiivi | ammoniumitta | ammoniumeitta |
instruktiivi | – | ammoniumein |
komitatiivi | – | ammoniumeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ammoniumi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- ammonium Tieteen termipankissa