ankkurointi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- aluksen kiinnittyminen ankkuriin yleensä sille osoitettuun paikkaan
- Aluksen ankkurointi redille odottamaan satamaan pääsyä oli tavallista purjelaivakaudella.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑŋkːuˌroi̯nt̪i/
- tavutus: ank‧ku‧roin‧ti
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ankkurointi | ankkuroinnit |
| genetiivi | ankkuroinnin | ankkurointien (ankkurointein) |
| partitiivi | ankkurointia | ankkurointeja |
| akkusatiivi | ankkurointi; ankkuroinnin |
ankkuroinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ankkuroinnissa | ankkuroinneissa |
| elatiivi | ankkuroinnista | ankkuroinneista |
| illatiivi | ankkurointiin | ankkurointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ankkuroinnilla | ankkuroinneilla |
| ablatiivi | ankkuroinnilta | ankkuroinneilta |
| allatiivi | ankkuroinnille | ankkuroinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ankkurointina | ankkurointeina |
| translatiivi | ankkuroinniksi | ankkuroinneiksi |
| abessiivi | ankkuroinnitta | ankkuroinneitta |
| instruktiivi | – | ankkuroinnein |
| komitatiivi | – | ankkurointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ankkuroinni- | |
| vahva vartalo | ankkurointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa- verbi ankkuroida + johdin -nti
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaankkurointimaksu, ankkurointipaikka
Aiheesta muualla
muokkaa- ankkurointi Kielitoimiston sanakirjassa
- ankkurointi Tieteen termipankissa