ankkuri

Katso myös: Ankkuri

Katso artikkeli Ankkuri Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

ankkuri (6)

(merenkulku) ketjulla tai köydellä varustettu yleensä rautainen väline aluksen, poijun tai muun kelluvan esineen kiinnittämiseen sen ajelehtimisen estämiseksi.
sähkömoottorin pyörivä osa, roottori
kellokoneiston osa, joka estää hammaspyörän pyörimisen taaksepäin ja tasaa käyntiä
(urheilu) viestijoukkueen viimeisenä juokseva kilpailija
(media, televisio) uutisankkuri
pieni tynnyri, n. 39 litraa, käytetty vetomittana
Valmistimme takkahuoneeseen istuimet ankkureista.

Ankkurin vetoisuus on vaihdellut maittain, Ruotsissa n. 39 l, Saksassa n. 43 l, Tanskassa n. 38 l, Norjassa n. 39 l ja Hollannissa 35 kg (paino).
(kauppatiede) kauppakeskuksen tai muun kaupallisen keskittymän erityisen vetovoimainen toimija

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ankkuri	ankkurit
genetiivi	ankkurin	ankkurien ankkureiden ankkureitten
partitiivi	ankkuria	ankkureita ankkureja
akkusatiivi	ankkuri; ankkurin	ankkurit
sisäpaikallissijat
inessiivi	ankkurissa	ankkureissa
elatiivi	ankkurista	ankkureista
illatiivi	ankkuriin	ankkureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ankkurilla	ankkureilla
ablatiivi	ankkurilta	ankkureilta
allatiivi	ankkurille	ankkureille
muut sijamuodot
essiivi	ankkurina	ankkureina
translatiivi	ankkuriksi	ankkureiksi
abessiivi	ankkuritta	ankkureitta
instruktiivi	–	ankkurein
komitatiivi	–	ankkureine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ankkuri-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

1. merenkulku

2. sähkölaite

3. kello

4. urheilu

5. uutsiankkuri

Ks. uutisankkuri

6. vetomitta

ankkuri Kielitoimiston sanakirjassa
ankkuri Tieteen termipankissa
Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Ankkuri. Kotimaisten kielten keskus