ansaitseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaansaitseminen (38)
- ansioiden kartuttaminen, erityisesti ansiotyössä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ansaitseminen | ansaitsemiset |
| genetiivi | ansaitsemisen | ansaitsemisten ansaitsemisien |
| partitiivi | ansaitsemista | ansaitsemisia |
| akkusatiivi | ansaitseminen; ansaitsemisen |
ansaitsemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ansaitsemisessa | ansaitsemisissa |
| elatiivi | ansaitsemisesta | ansaitsemisista |
| illatiivi | ansaitsemiseen | ansaitsemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ansaitsemisella | ansaitsemisilla |
| ablatiivi | ansaitsemiselta | ansaitsemisilta |
| allatiivi | ansaitsemiselle | ansaitsemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ansaitsemisena (ansaitsemisna) |
ansaitsemisina |
| translatiivi | ansaitsemiseksi | ansaitsemisiksi |
| abessiivi | ansaitsemisetta | ansaitsemisitta |
| instruktiivi | – | ansaitsemisin |
| komitatiivi | – | ansaitsemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ansaitsemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ansaitsemis- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. ansaitseminen
|
|