Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

approksimantti (5-C)

  1. konsonantti, jota äännettäessä ääniväylää kavennetaan, siten että ilma pääsee kuitenkin virtaamaan sen läpi esteettä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi approksimantti approksimantit
genetiivi approksimantin approksimanttien
(approksimanttein)
partitiivi approksimanttia approksimantteja
akkusatiivi approksimantti;
approksimantin
approksimantit
sisäpaikallissijat
inessiivi approksimantissa approksimanteissa
elatiivi approksimantista approksimanteista
illatiivi approksimanttiin approksimantteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi approksimantilla approksimanteilla
ablatiivi approksimantilta approksimanteilta
allatiivi approksimantille approksimanteille
muut sijamuodot
essiivi approksimanttina approksimantteina
translatiivi approksimantiksi approksimanteiksi
abessiivi approksimantitta approksimanteitta
instruktiivi approksimantein
komitatiivi approksimantteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo approksimanti-
vahva vartalo approksimantti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yläkäsitteet muokkaa
Alakäsitteet muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Kari Suomi & Juhani Toivanen & Riikka Ylitalo: Fonetiikan ja suomen äänneopin perusteet, s. 59. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-975-X.