arpominen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaarpominen (38)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | arpominen | arpomiset |
genetiivi | arpomisen | arpomisten arpomisien |
partitiivi | arpomista | arpomisia |
akkusatiivi | arpominen; arpomisen |
arpomiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | arpomisessa | arpomisissa |
elatiivi | arpomisesta | arpomisista |
illatiivi | arpomiseen | arpomisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | arpomisella | arpomisilla |
ablatiivi | arpomiselta | arpomisilta |
allatiivi | arpomiselle | arpomisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | arpomisena (arpomisna) |
arpomisina |
translatiivi | arpomiseksi | arpomisiksi |
abessiivi | arpomisetta | arpomisitta |
instruktiivi | – | arpomisin |
komitatiivi | – | arpomisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | arpomise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
arpomis- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. arpominen
|