arvioija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaarvioija (12)
- henkilö, joka arvioi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈɑrʋiˌoi̯jɑ/
- tavutus: ar‧vi‧oi‧ja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | arvioija | arvioijat |
| genetiivi | arvioijan | arvioijien (arvioijain) |
| partitiivi | arvioijaa | arvioijia |
| akkusatiivi | arvioija; arvioijan |
arvioijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | arvioijassa | arvioijissa |
| elatiivi | arvioijasta | arvioijista |
| illatiivi | arvioijaan | arvioijiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | arvioijalla | arvioijilla |
| ablatiivi | arvioijalta | arvioijilta |
| allatiivi | arvioijalle | arvioijille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | arvioijana | arvioijina |
| translatiivi | arvioijaksi | arvioijiksi |
| abessiivi | arvioijatta | arvioijitta |
| instruktiivi | – | arvioijin |
| komitatiivi | – | arvioijine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | arvioija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaverbistä arvioida
Käännökset
muokkaa1. henkilö, joka arvioi
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- arvioija Kielitoimiston sanakirjassa