aseenkantaja
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
aseenkantaja (10)
- henkilö, joka kantaa asetta mukanaan
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑseːnˌkɑnt̪ɑjɑ/
- tavutus: a‧seen‧kan‧ta‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aseenkantaja | aseenkantajat |
| genetiivi | aseenkantajan | aseenkantajien (aseenkantajain) |
| partitiivi | aseenkantajaa | aseenkantajia |
| akkusatiivi | aseenkantaja; aseenkantajan |
aseenkantajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aseenkantajassa | aseenkantajissa |
| elatiivi | aseenkantajasta | aseenkantajista |
| illatiivi | aseenkantajaan | aseenkantajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aseenkantajalla | aseenkantajilla |
| ablatiivi | aseenkantajalta | aseenkantajilta |
| allatiivi | aseenkantajalle | aseenkantajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aseenkantajana | aseenkantajina |
| translatiivi | aseenkantajaksi | aseenkantajiksi |
| abessiivi | aseenkantajatta | aseenkantajitta |
| instruktiivi | – | aseenkantajin |
| komitatiivi | – | aseenkantajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aseenkantaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
yhdyssana osista ase (akkusatiivi) ja kantaja
Käännökset muokkaa
1. henkilö
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- aseenkantaja Kielitoimiston sanakirjassa