Substantiivi

muokkaa

asemalaituri (6)[1]

  1. rautatieasemalla kiskojen vieressä oleva koroke, josta noustaan junaan tai lastataan junanvaunuja

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɑsemɑˌlɑi̯t̪uri/
  • tavutus: a‧se‧ma‧lai‧tu‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi asemalaituri asemalaiturit
genetiivi asemalaiturin asemalaiturien
asemalaitureiden
asemalaitureitten
partitiivi asemalaituria asemalaitureita
asemalaitureja
akkusatiivi asemalaituri;
asemalaiturin
asemalaiturit
sisäpaikallissijat
inessiivi asemalaiturissa asemalaitureissa
elatiivi asemalaiturista asemalaitureista
illatiivi asemalaituriin asemalaitureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi asemalaiturilla asemalaitureilla
ablatiivi asemalaiturilta asemalaitureilta
allatiivi asemalaiturille asemalaitureille
muut sijamuodot
essiivi asemalaiturina asemalaitureina
translatiivi asemalaituriksi asemalaitureiksi
abessiivi asemalaituritta asemalaitureitta
instruktiivi asemalaiturein
komitatiivi asemalaitureine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo asemalaituri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6