Substantiivi

muokkaa

kisko (1)

 
Kaksi teräskiskoa
 
Ratakiskon standardiprofiileja
  1. poikkileikkaukseltaan määrämuotoinen pitkänomainen tanko tai lista, joka tavallisesti toimii liikkuvan esineen kannattimena, ohjaimena tai johteena

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkisko/, [ˈkisko]
  • tavutus: kis‧ko

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kisko kiskot
genetiivi kiskon kiskojen
partitiivi kiskoa kiskoja
akkusatiivi kisko;
kiskon
kiskot
sisäpaikallissijat
inessiivi kiskossa kiskoissa
elatiivi kiskosta kiskoista
illatiivi kiskoon kiskoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiskolla kiskoilla
ablatiivi kiskolta kiskoilta
allatiivi kiskolle kiskoille
muut sijamuodot
essiivi kiskona kiskoina
translatiivi kiskoksi kiskoiksi
abessiivi kiskotta kiskoitta
instruktiivi kiskoin
komitatiivi kiskoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kisko-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hammaskisko, johdekisko, johdinkisko, johtokisko, kannatinkisko, kattokisko, kiskoauto, kiskobussi, kiskoliikenne, kiskoliitin, kiskonaula, kiskopari, kiskovalaisin, kynnyskisko, lattiakisko, liukukisko, ohjainkisko, raitiokisko, raitiotiekisko, ratakisko, rautatiekisko, sidekisko, teräskisko, vahvikekisko, virroituskisko, virtakisko

Johdokset
muokkaa
Anagrammit
muokkaa

koksi, koski, sokki

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kisko Kielitoimiston sanakirjassa

kisko

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä kiskoa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä kiskoa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä kiskoa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: [ˈkiskoˣ]