SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

asemo (2)[1]

  1. (kielitiede, vanhahtava, nykyisin harvinainen) asemosana, pronomini
    Epämääräiset asemot ovat indefiniittipronomineja.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈɑsemo/
  • tavutus: a‧se‧mo

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi asemo asemot
genetiivi asemon asemojen
asemoiden
asemoitten
partitiivi asemoa asemoita
asemoja
akkusatiivi asemo;
asemon
asemot
sisäpaikallissijat
inessiivi asemossa asemoissa
elatiivi asemosta asemoista
illatiivi asemoon asemoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi asemolla asemoilla
ablatiivi asemolta asemoilta
allatiivi asemolle asemoille
muut sijamuodot
essiivi asemona asemoina
translatiivi asemoksi asemoiksi
abessiivi asemotta asemoitta
instruktiivi asemoin
komitatiivi asemoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo asemo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

asemosana

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • asemo Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2