Wikipedia
Katso artikkeli Assistentti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

assistentti (5-C)[1]

  1. apulainen, avustaja
  2. yliopistossa määräaikainen tehtävä tieteellistä jatkotutkintoa suorittaville jatko-opiskelijoille, johon voi tutkimustyön lisäksi kuulua opetustehtäviä, kuten harjoitusten pitoa, harjoitustöiden tai laboratoriotöiden ohjausta sekä joskus myös luennointia

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑsːisˌt̪ent̪ːi/
  • tavutus: as‧sis‧tent‧ti

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi assistentti assistentit
genetiivi assistentin assistenttien
(assistenttein)
partitiivi assistenttia assistentteja
akkusatiivi assistentti;
assistentin
assistentit
sisäpaikallissijat
inessiivi assistentissa assistenteissa
elatiivi assistentista assistenteista
illatiivi assistenttiin assistentteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi assistentilla assistenteilla
ablatiivi assistentilta assistenteilta
allatiivi assistentille assistenteille
muut sijamuodot
essiivi assistenttina assistentteina
translatiivi assistentiksi assistenteiksi
abessiivi assistentitta assistenteitta
instruktiivi assistentein
komitatiivi assistentteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo assistenti-
vahva vartalo assistentti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

tutkimusassistentti, yliassistentti

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C