apulainen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaapulainen (38)
- henkilö, joka auttaa työssä tai tehtävässä, avustaja
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | apulainen | apulaiset |
| genetiivi | apulaisen | apulaisten apulaisien |
| partitiivi | apulaista | apulaisia |
| akkusatiivi | apulainen; apulaisen |
apulaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | apulaisessa | apulaisissa |
| elatiivi | apulaisesta | apulaisista |
| illatiivi | apulaiseen | apulaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | apulaisella | apulaisilla |
| ablatiivi | apulaiselta | apulaisilta |
| allatiivi | apulaiselle | apulaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | apulaisena (apulaisna) |
apulaisina |
| translatiivi | apulaiseksi | apulaisiksi |
| abessiivi | apulaisetta | apulaisitta |
| instruktiivi | – | apulaisin |
| komitatiivi | – | apulaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | apulaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
apulais- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- apulainen Kielitoimiston sanakirjassa