Katso myös: astronomía

Suomi muokkaa

 
Astronomia tutkii tähtiä

Substantiivi muokkaa

astronomia (12)

  1. tähtitiede

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi astronomia
genetiivi astronomian
partitiivi astronomiaa
akkusatiivi astronomia;
astronomian
sisäpaikallissijat
inessiivi astronomiassa
elatiivi astronomiasta
illatiivi astronomiaan
ulkopaikallissijat
adessiivi astronomialla
ablatiivi astronomialta
allatiivi astronomialle
muut sijamuodot
essiivi astronomiana
translatiivi astronomiaksi
abessiivi astronomiatta
instruktiivi
komitatiivi astronomioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo astronomia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Huomautukset muokkaa

Ei saa sekoittaa sanan astrologia kanssa.

Etymologia muokkaa

muinaiskreikan sanasta ἀστρονομία (astronomía) ’tähdistä ennustaminen’. Sanojen astronomia ja astrologia ero vakiintui vasta 1600-luvulla.[1]. Vrt. astro- + -nomia

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Substantiivi muokkaa

astronomia

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta astronomi

Portugali muokkaa

Substantiivi muokkaa

astronomia f. (monikko astronomias)

  1. tähtitiede

Liittyvät sanat muokkaa

Puola muokkaa

Substantiivi muokkaa

astronomia f.

  1. tähtitiede

Viitteet muokkaa

  1. Reijo Pitkäranta: Kreikkalais-latinalaisia termejä nykypäivänä. Terminfo, 2010, nro 2. Artikkelin verkkoversio.