avoimuus

Suomi

Substantiivi

avoimuus (40)

se, että on avoin

Ääntäminen

IPA: /ˈɑʋoi̯muːs/
tavutus: a‧voi‧muus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	avoimuus	avoimuudet
genetiivi	avoimuuden	avoimuuksien
partitiivi	avoimuutta	avoimuuksia
akkusatiivi	avoimuus; avoimuuden	avoimuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	avoimuudessa	avoimuuksissa
elatiivi	avoimuudesta	avoimuuksista
illatiivi	avoimuuteen	avoimuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	avoimuudella	avoimuuksilla
ablatiivi	avoimuudelta	avoimuuksilta
allatiivi	avoimuudelle	avoimuuksille
muut sijamuodot
essiivi	avoimuutena	avoimuuksina
translatiivi	avoimuudeksi	avoimuuksiksi
abessiivi	avoimuudetta	avoimuuksitta
instruktiivi	–	avoimuuksin
komitatiivi	–	avoimuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	avoimuude-
vahva vartalo	avoimuute-
konsonantti- vartalo	avoimuut-

Etymologia

sanan avoin vartalosta avoim- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on avoin

englanti: openness

ruotsi: öppenhet

Liittyvät sanat

julkisuus

Aiheesta muualla

avoimuus Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=avoimuus&oldid=4308583”