julkisuus

Suomi

Substantiivi

julkisuus (40)

1. sosiaalisen elämän alue, jonne yksilöt voivat tulla yhdessä keskustelemaan ja tunnistamaan yhteiskunnan ongelmia ja vaikuttamaan poliittiseen toimintaan
2. nähtävillä tai muuten yleisessä tietoisuudessa oleminen

   Kielteinenkin julkisuus lisää tunnettuutta.

Ääntäminen

• IPA: /ˈjulkisuːs/
• tavutus: jul‧ki‧suus

Etymologia

adjektiivi julkinen (vokaalivartalo julkise-) + johdin -uus

Käännökset

2. julkisuudessa oleminen

englanti: fame, publicity espanja: fama, publicidad f. italia: pubblicità f. portugali: publicidade f.

ranska: publicité f. ruotsi: offentlighet, publicitet venäjä: гла́сность f., публи́чность f., популя́рность f. viro: avalikkus

Liittyvät sanat

• avoimuus
• salaisuus
• salamyhkäisyys
• yksityisyys

Yhdyssanat

julkisuuskuva, julkisuusmylly, julkisuusperiaate

Aiheesta muualla

• julkisuus Kielitoimiston sanakirjassa