Substantiivi

muokkaa

salaisuus (40)

  1. asia, jota ei kerrota tai saisi kertoa muille
  2. asia, jota ei tiedetä, jota ei ole saatu selville, mysteeri

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsɑlɑi̯suːs/
  • tavutus: sa‧lai‧suus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi salaisuus salaisuudet
genetiivi salaisuuden salaisuuksien
partitiivi salaisuutta salaisuuksia
akkusatiivi salaisuus;
salaisuuden
salaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi salaisuudessa salaisuuksissa
elatiivi salaisuudesta salaisuuksista
illatiivi salaisuuteen salaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi salaisuudella salaisuuksilla
ablatiivi salaisuudelta salaisuuksilta
allatiivi salaisuudelle salaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi salaisuutena salaisuuksina
translatiivi salaisuudeksi salaisuuksiksi
abessiivi salaisuudetta salaisuuksitta
instruktiivi salaisuuksin
komitatiivi salaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo salaisuude-
vahva vartalo salaisuute-
konsonantti-
vartalo
salaisuut-

Etymologia

muokkaa

sanan salainen vartalosta salais- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ammattisalaisuus, kirjesalaisuus, puhelinsalaisuus, rippisalaisuus, sotasalaisuus, sotilassalaisuus, vaalisalaisuus, valtiosalaisuus

Aiheesta muualla

muokkaa
  • salaisuus Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 117, 1034 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa