Wikipedia
Katso artikkeli Beduiini Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

beduiini (5)[1]

  1. aavikolla eläviä arabipaimentolaisia

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈbeduˌiːni/
  • tavutus: be‧du‧ii‧ni

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi beduiini beduiinit
genetiivi beduiinin beduiinien
(beduiinein)
partitiivi beduiinia beduiineja
akkusatiivi beduiini;
beduiinin
beduiinit
sisäpaikallissijat
inessiivi beduiinissa beduiineissa
elatiivi beduiinista beduiineista
illatiivi beduiiniin beduiineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi beduiinilla beduiineilla
ablatiivi beduiinilta beduiineilta
allatiivi beduiinille beduiineille
muut sijamuodot
essiivi beduiinina beduiineina
translatiivi beduiiniksi beduiineiksi
abessiivi beduiinitta beduiineitta
instruktiivi beduiinein
komitatiivi beduiineine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo beduiini-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

beduiiniheimo

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5