Katso myös: Aavikko
Wikipedia
Katso artikkeli Aavikko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Aavikko

Substantiivi muokkaa

aavikko (4-A)

  1. autiomaa, kuivuuden, kuumuuden tai kylmyyden takia lähes kasviton alue; aavikoitunut alue

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑːʋikːo/
  • tavutus: aa‧vik‧ko

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aavikko aavikot
genetiivi aavikon aavikoiden
aavikoitten
aavikkojen
partitiivi aavikkoa aavikkoja
aavikoita
akkusatiivi aavikko;
aavikon
aavikot
sisäpaikallissijat
inessiivi aavikossa aavikoissa
elatiivi aavikosta aavikoista
illatiivi aavikkoon aavikkoihin
aavikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi aavikolla aavikoilla
ablatiivi aavikolta aavikoilta
allatiivi aavikolle aavikoille
muut sijamuodot
essiivi aavikkona aavikkoina
aavikoina
translatiivi aavikoksi aavikoiksi
abessiivi aavikotta aavikoitta
instruktiivi aavikoin
komitatiivi aavikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo aaviko-
vahva vartalo aavikko-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa