Substantiivi

muokkaa

kuivuus (40)

  1. se, että on kuiva

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkui̯ʋuːs/
  • tavutus: kui‧vuus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuivuus kuivuudet
genetiivi kuivuuden kuivuuksien
partitiivi kuivuutta kuivuuksia
akkusatiivi kuivuus;
kuivuuden
kuivuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kuivuudessa kuivuuksissa
elatiivi kuivuudesta kuivuuksista
illatiivi kuivuuteen kuivuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuivuudella kuivuuksilla
ablatiivi kuivuudelta kuivuuksilta
allatiivi kuivuudelle kuivuuksille
muut sijamuodot
essiivi kuivuutena kuivuuksina
translatiivi kuivuudeksi kuivuuksiksi
abessiivi kuivuudetta kuivuuksitta
instruktiivi kuivuuksin
komitatiivi kuivuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kuivuude-
vahva vartalo kuivuute-
konsonantti-
vartalo
kuivuut-

Etymologia

muokkaa

sanan kuiva vartalosta kuiv- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa