Wikipedia
Katso artikkeli Tundra Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

tundra (10)

  1. (maantiede) karuin kasvillisuusvyöhyke, jonka hallitsevaa kasvillisuutta ovat heinät, sammalet ja jäkälät

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪undrɑ/
  • tavutus: tund‧ra

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tundra tundrat
genetiivi tundran tundrien
(tundrain)
partitiivi tundraa tundria
akkusatiivi tundra;
tundran
tundrat
sisäpaikallissijat
inessiivi tundrassa tundrissa
elatiivi tundrasta tundrista
illatiivi tundraan tundriin
ulkopaikallissijat
adessiivi tundralla tundrilla
ablatiivi tundralta tundrilta
allatiivi tundralle tundrille
muut sijamuodot
essiivi tundrana tundrina
translatiivi tundraksi tundriksi
abessiivi tundratta tundritta
instruktiivi tundrin
komitatiivi tundrine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tundra-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

venäjän sanasta тундра (túndra) < kuolansaamen tuundar, joka on sama kuin pohjoissaamen duottar (> suom. tunturi)[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

tundrakasvi, tundrakasvillisuus, tundrakurmitsa, tundravyöhyke

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tundra Kielitoimiston sanakirjassa
  • tundra Tieteen termipankissa

Viitteet

muokkaa
  1. Mikko Korhonen: "Saamen kieli", Pikku jättiläinen, s. 695. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8.