Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

blondi (5) (komparatiivi blondimpi, superlatiivi blondein) (taivutus [luo])

  1. (slangia) vähä-älyinen, tyhmä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈblondi/
  • tavutus: blon‧di

Substantiivi muokkaa

blondi (5)

  1. (arkikieltä) vaaleaverikkö; vaaleahiuksinen (käytetään useammin naisista)
    Minusta blondit ovat söpömpiä kuin tummatukkaiset.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi blondi blondit
genetiivi blondin blondien
(blondein)
partitiivi blondia blondeja
akkusatiivi blondi;
blondin
blondit
sisäpaikallissijat
inessiivi blondissa blondeissa
elatiivi blondista blondeista
illatiivi blondiin blondeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi blondilla blondeilla
ablatiivi blondilta blondeilta
allatiivi blondille blondeille
muut sijamuodot
essiivi blondina blondeina
translatiivi blondiksi blondeiksi
abessiivi blonditta blondeitta
instruktiivi blondein
komitatiivi blondeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo blondi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • blondi Kielitoimiston sanakirjassa