Wikipedia
Katso artikkeli Bosoni Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

bosoni (6)

  1. (ydinfysiikka) alkeishiukkanen, jonka spin on kokonaisluku
  2. (ydinfysiikka) alkeishiukkasten yhdistelmä, jonka hiukkasten yhteenlaskettu spin on kokonaisluku

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈbosoni/
  • tavutus: bo‧so‧ni

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi bosoni bosonit
genetiivi bosonin bosonien
bosoneiden
bosoneitten
partitiivi bosonia bosoneita
bosoneja
akkusatiivi bosoni;
bosonin
bosonit
sisäpaikallissijat
inessiivi bosonissa bosoneissa
elatiivi bosonista bosoneista
illatiivi bosoniin bosoneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi bosonilla bosoneilla
ablatiivi bosonilta bosoneilta
allatiivi bosonille bosoneille
muut sijamuodot
essiivi bosonina bosoneina
translatiivi bosoniksi bosoneiksi
abessiivi bosonitta bosoneitta
instruktiivi bosonein
komitatiivi bosoneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo bosoni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

välibosoni

Vieruskäsitteet
muokkaa
Alakäsitteet
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • bosoni Kielitoimiston sanakirjassa
  • bosoni Tieteen termipankissa

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

bosoni

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta boson
  2. (taivutusmuoto) monikon vokatiivimuoto sanasta boson