brenkku
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (slangia) viina
- Mites toi sun brenkun käyttö?
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈbreŋk.ku/
- tavutus: brenk‧ku
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | brenkku | brenkut |
| genetiivi | brenkun | brenkkujen |
| partitiivi | brenkkua | brenkkuja |
| akkusatiivi | brenkku; brenkun |
brenkut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | brenkussa | brenkuissa |
| elatiivi | brenkusta | brenkuista |
| illatiivi | brenkkuun | brenkkuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | brenkulla | brenkuilla |
| ablatiivi | brenkulta | brenkuilta |
| allatiivi | brenkulle | brenkuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | brenkkuna | brenkkuina |
| translatiivi | brenkuksi | brenkuiksi |
| abessiivi | brenkutta | brenkuitta |
| instruktiivi | – | brenkuin |
| komitatiivi | – | brenkkuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | brenku- | |
| vahva vartalo | brenkku- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
- ruotsin sanasta brännvin
Aiheesta muualla muokkaa
- brenkku Kielitoimiston sanakirjassa