Katso myös: Cocktail
 
Cocktail

Substantiivi

muokkaa

cocktail (5)

  1. usein alkoholipitoinen juomasekoitus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkokt̪ɑi̯l/, englantilaisittain /ˈkokt̪ei̯l/
  • tavutus: cock‧tail

Etymologia

muokkaa

sitaattilaina englannista

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi cocktail cocktailit
genetiivi cocktailin cocktailien
(cocktailein)
partitiivi cocktailia cocktaileja
akkusatiivi cocktail;
cocktailin
cocktailit
sisäpaikallissijat
inessiivi cocktailissa cocktaileissa
elatiivi cocktailista cocktaileista
illatiivi cocktailiin cocktaileihin
ulkopaikallissijat
adessiivi cocktaililla cocktaileilla
ablatiivi cocktaililta cocktaileilta
allatiivi cocktailille cocktaileille
muut sijamuodot
essiivi cocktailina cocktaileina
translatiivi cocktailiksi cocktaileiksi
abessiivi cocktailitta cocktaileitta
instruktiivi cocktailein
komitatiivi cocktaileine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo cocktaili-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Vieruskäsitteet
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

alkucocktail, cocktailkirsikka, cocktaillasi, cocktailleipä, cocktailpala, cocktailtikku, cocktailtilaisuus, hedelmäcocktail

Aiheesta muualla

muokkaa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

cocktail (monikko cocktails)

  1. cocktail, eräänlainen alkoholijuomasekoitus, kimara, koktaili
  2. nimitys eräistä hedelmä-, katkarapu- ym. salaateista

Liittyvät sanat

muokkaa

Ruotsi

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

cocktail yl. (2) (yks. määr. cocktailen [luo], mon. epämäär. cocktailar [luo], mon. määr. cocktailarna [luo])

  1. cocktail, koktaili