kimara
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakimara (12)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkimɑrɑ/
- tavutus: ki‧ma‧ra
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kimara | kimarat |
| genetiivi | kimaran | kimaroiden kimaroitten (kimarain) |
| partitiivi | kimaraa | kimaroita |
| akkusatiivi | kimara; kimaran |
kimarat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kimarassa | kimaroissa |
| elatiivi | kimarasta | kimaroista |
| illatiivi | kimaraan | kimaroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kimaralla | kimaroilla |
| ablatiivi | kimaralta | kimaroilta |
| allatiivi | kimaralle | kimaroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kimarana | kimaroina |
| translatiivi | kimaraksi | kimaroiksi |
| abessiivi | kimaratta | kimaroitta |
| instruktiivi | – | kimaroin |
| komitatiivi | – | kimaroine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kimara- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kimara Kielitoimiston sanakirjassa