debiili
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaadebiili (6)
- (halventava) tyhmä, mäntti
- (lääketiede, vanhentunut) älyllisesti jälkeenjäänyt henkilö, jonka älykkyysosamäärä on välillä 50-70, nykytermein lievästi kehitysvammainen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈdebiːli/
- tavutus: de‧bii‧li
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | debiili | debiilit |
| genetiivi | debiilin | debiilien debiileiden debiileitten |
| partitiivi | debiiliä | debiileitä debiilejä |
| akkusatiivi | debiili; debiilin |
debiilit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | debiilissä | debiileissä |
| elatiivi | debiilistä | debiileistä |
| illatiivi | debiiliin | debiileihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | debiilillä | debiileillä |
| ablatiivi | debiililtä | debiileiltä |
| allatiivi | debiilille | debiileille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | debiilinä | debiileinä |
| translatiivi | debiiliksi | debiileiksi |
| abessiivi | debiilittä | debiileittä |
| instruktiivi | – | debiilein |
| komitatiivi | – | debiileine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | debiili- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaperimmiltään latinan dēbilis, "heikko/rampa"
Käännökset
muokkaa1. tyhmä, mäntti
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- debiili Kielitoimiston sanakirjassa