Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

dilemma (13)

  1. pakollinen valinta kahden yhtä epämiellyttävän vaihtoehdon välillä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈdilemːɑ/
  • tavutus: di‧lem‧ma

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi dilemma dilemmat
genetiivi dilemman dilemmoiden
dilemmoitten
dilemmojen
(dilemmain)
partitiivi dilemmaa dilemmoita
dilemmoja
akkusatiivi dilemma;
dilemman
dilemmat
sisäpaikallissijat
inessiivi dilemmassa dilemmoissa
elatiivi dilemmasta dilemmoista
illatiivi dilemmaan dilemmoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi dilemmalla dilemmoilla
ablatiivi dilemmalta dilemmoilta
allatiivi dilemmalle dilemmoille
muut sijamuodot
essiivi dilemmana dilemmoina
translatiivi dilemmaksi dilemmoiksi
abessiivi dilemmatta dilemmoitta
instruktiivi dilemmoin
komitatiivi dilemmoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo dilemma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

dilemma

  1. dilemma
    I've got a dilemma. Minulla on ongelma.

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

dilemma n. (4) (yks. määr. dilemmat [luo], mon. epämäär. dilemman [luo], mon. määr. dilemmana [luo])

  1. pulma, (valinnan)vaikeus

Aiheesta muualla muokkaa

  • dilemma Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)