dispositiivinen

Suomi

Adjektiivi

dispositiivinen (38) (ei vertailuasteita)

1. (oikeustiede) tahdonvaltainen, sellainen, joka on sovittavissa kesken prosessin

   Velkomusasiat ovat dispositiivisia, sillä niissä osapuolilla on sopimusvapauden nojalla laaja vapaus sopia eli disponoida riitakohteesta eli velkoja voi halutessaan vaikka antaa koko velan anteeksi ja juttu päättyy siihen.

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	dispositiivinen	dispositiiviset
genetiivi	dispositiivisen	dispositiivisten dispositiivisien
partitiivi	dispositiivista	dispositiivisia
akkusatiivi	dispositiivinen; dispositiivisen	dispositiiviset
sisäpaikallissijat
inessiivi	dispositiivisessa	dispositiivisissa
elatiivi	dispositiivisesta	dispositiivisista
illatiivi	dispositiiviseen	dispositiivisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	dispositiivisella	dispositiivisilla
ablatiivi	dispositiiviselta	dispositiivisilta
allatiivi	dispositiiviselle	dispositiivisille
muut sijamuodot
essiivi	dispositiivisena	dispositiivisina
translatiivi	dispositiiviseksi	dispositiivisiksi
abessiivi	dispositiivisetta	dispositiivisitta
instruktiivi	–	dispositiivisin
komitatiivi	–	dispositiivisine

Käännökset

1. tahdonvaltainen, sellainen, joka on sovittavissa kesken prosessin

englanti: dispositive

Liittyvät sanat

• disponoida, indispositiivinen, virallisvalvontainen