Substantiivi

muokkaa

draama (9)[1]

  1. teatterissa esitettäväksi tarkoitettu kirjallisuuden laji, jonka alalajeja ovat komedia ja tragedia
  2. näytelmä, draamaan perustuva teatteriesitys

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈdrɑːmɑ/
  • tavutus: draa‧ma

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi draama draamat
genetiivi draaman draamojen
(draamain)
partitiivi draamaa draamoja
akkusatiivi draama;
draaman
draamat
sisäpaikallissijat
inessiivi draamassa draamoissa
elatiivi draamasta draamoista
illatiivi draamaan draamoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi draamalla draamoilla
ablatiivi draamalta draamoilta
allatiivi draamalle draamoille
muut sijamuodot
essiivi draamana draamoina
translatiivi draamaksi draamoiksi
abessiivi draamatta draamoitta
instruktiivi draamoin
komitatiivi draamoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo draama-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

draamaelokuva, draamakirjallisuus, kaappausdraama, kolmiodraama, lukudraama, musiikkidraama, radiodraama, rakkausdraama, rikosdraama, runodraama, triangelidraama

Aiheesta muualla

muokkaa
  • draama Kielitoimiston sanakirjassa
  • draama Tieteen termipankissa
  • Artikkeli 146 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9