edikti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaedikti (5)
- ilmoitus laista tai säädöksestä, julistus, käskykirje
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | edikti | ediktit |
genetiivi | ediktin | ediktien (ediktein) |
partitiivi | ediktiä | ediktejä |
akkusatiivi | edikti; ediktin |
ediktit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ediktissä | edikteissä |
elatiivi | ediktistä | edikteistä |
illatiivi | ediktiin | edikteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ediktillä | edikteillä |
ablatiivi | ediktiltä | edikteiltä |
allatiivi | ediktille | edikteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ediktinä | edikteinä |
translatiivi | ediktiksi | edikteiksi |
abessiivi | ediktittä | edikteittä |
instruktiivi | – | ediktein |
komitatiivi | – | edikteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | edikti- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- edikti Kielitoimiston sanakirjassa