eeta
Katso myös: eetä |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaeeta (9)
- Kreikkalaisten aakkosten seitsemäs kirjain. Vastaava symboli Η tai η.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | eeta | eetat |
genetiivi | eetan | eetojen (eetain) |
partitiivi | eetaa | eetoja |
akkusatiivi | eeta; eetan |
eetat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | eetassa | eetoissa |
elatiivi | eetasta | eetoista |
illatiivi | eetaan | eetoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | eetalla | eetoilla |
ablatiivi | eetalta | eetoilta |
allatiivi | eetalle | eetoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | eetana | eetoina |
translatiivi | eetaksi | eetoiksi |
abessiivi | eetatta | eetoitta |
instruktiivi | – | eetoin |
komitatiivi | – | eetoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | eeta- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Viro
muokkaaSubstantiivi
muokkaaeeta
- (taivutusmuoto) yksikön abessiivi sanasta esi