egoismi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- itsekkyys, oman edun tavoittelu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈegoˌismi/
- tavutus: e‧go‧is‧mi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | egoismi | egoismit |
genetiivi | egoismin | egoismien (egoismein) |
partitiivi | egoismia | egoismeja |
akkusatiivi | egoismi; egoismin |
egoismit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | egoismissa | egoismeissa |
elatiivi | egoismista | egoismeista |
illatiivi | egoismiin | egoismeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | egoismilla | egoismeilla |
ablatiivi | egoismilta | egoismeilta |
allatiivi | egoismille | egoismeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | egoismina | egoismeina |
translatiivi | egoismiksi | egoismeiksi |
abessiivi | egoismitta | egoismeitta |
instruktiivi | – | egoismein |
komitatiivi | – | egoismeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | egoismi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5