Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

epävireisyys (40)

  1. se, että on epävireinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈepæˌʋirei̯syːs/
  • tavutus: e‧pä‧vi‧rei‧syys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi epävireisyys epävireisyydet
genetiivi epävireisyyden epävireisyyksien
partitiivi epävireisyyttä epävireisyyksiä
akkusatiivi epävireisyys;
epävireisyyden
epävireisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi epävireisyydessä epävireisyyksissä
elatiivi epävireisyydestä epävireisyyksistä
illatiivi epävireisyyteen epävireisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi epävireisyydellä epävireisyyksillä
ablatiivi epävireisyydeltä epävireisyyksiltä
allatiivi epävireisyydelle epävireisyyksille
muut sijamuodot
essiivi epävireisyytenä epävireisyyksinä
translatiivi epävireisyydeksi epävireisyyksiksi
abessiivi epävireisyydettä epävireisyyksittä
instruktiivi epävireisyyksin
komitatiivi epävireisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo epävireisyyde-
vahva vartalo epävireisyyte-
konsonantti-
vartalo
epävireisyyt-

Etymologia muokkaa

sanan epävireinen vartalosta epävireis- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa