epookki
SuomiMuokkaa
SubstantiiviMuokkaa
- historiallinen aikakausi, (ajan)jakso, vaihe
- Pleistoseeniepookki. Holoseeniepookki.
- ajanlaskun kiintopiste, ajankohta, käännekohta, josta uusi aikakausi alkaa
- (geologia) geologisen ajanlaskun miljoonia vuosia käsittävä taso; muodostavat kauden
ÄäntäminenMuokkaa
- IPA: /ˈepoːkːi/
- tavutus: e‧pook‧ki
TaivutusMuokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | epookki | epookit |
| genetiivi | epookin | epookkien |
| partitiivi | epookkia | epookkeja |
| akkusatiivi | epookki; epookin |
epookit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | epookissa | epookeissa |
| elatiivi | epookista | epookeista |
| illatiivi | epookkiin | epookkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | epookilla | epookeilla |
| ablatiivi | epookilta | epookeilta |
| allatiivi | epookille | epookeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | epookkina | epookkeina |
| translatiivi | epookiksi | epookeiksi |
| abessiivi | epookitta | epookeitta |
| instruktiivi | – | epookein |
| komitatiivi | – | epookkeine- + omistusliite |